Big Brotlien

-Meitä oli 10 ihmistä lukittuina Citymarkettiin ja miksikö?Siksi,että me olimme tulleet valituksi Big Brother tyyliseen kisaan.Me saimme tehdä aivan mitä vain tahdoimme ja milloin tahdoimme,mutta useimmiten vain makoilimme 4 ihmisen ryhmässä isolla pyöreällä sängyllä.Makasin aina yhden mustahiuksisen naisen vieressä,pidin hänen naurustaan ja tietysti ulkonäöstään,mutta olen niin ujo etten uskalla kertoa hänelle tunteitani,odotan vielä,mietin ja toimin.Yllättäen miehen huuto kaikuu kaupassa.
-Tulkaa tänne!Tulkaa äkkiä katsomaan!
-Lähdemme kaikki juoksemaan sängyltä pääovea kohti ja saapuessamme paikalle vaaleahiuksinen mies osoittaa sormellaan ulos.Näky on uskomaton,kaksi hävittäjää seuraa neliön muotoista mustaa alusta ampuen sitä samalla konekivääreillään,koneiden ilmavara on vain muutama hassu metri.Takaa-ajossa menee 30 sekuntia ja neliö putoaa kuin putoaakin parkkipaikalle hajoten miljooniin pieniin kiiltäviin osiin,asfalttia tuskin näkee enää romun seasta.Hävittäjät pysähtyvät parkkipaikan yläpuolella kuin seinään ja laskeutuvat romuntäytteiselle parkkipaikalle,moottorit sammuvat ja pilottien kuvut nousevat ylös.Minä kuiskaan.
-Mennään piiloon,tämä ei vaikuta hyvältä...
-Kukaan asukkaista ei vastaa,lähden siitä huolimatta juoksemaan kohti varastoa ja hyvällä tuurilla ehtisin varoittaa muita ja pääsisimme pakenemaan kaupasta.Juuri saapuessani varaston ovelle kuulen kolme laukausta,katson taakseni ja näen kirkkaan valon nousevan lattiasta kattoon.Alkaa kuulua askeleita,täytyy piiloutua pian!En millään ehtisi varoittaa muita,enkä yritä leikkiä sankaria vaan avaan oven ja juoksen varaston hyllyjen väleissä etsien hyvää piilopaikkaa,mutta missään ei tunnu olevan sellaista.Kunnes kuulen ylähyllyiltä äänen.
-Kiipeä äkkiä tänne!Täällä me kaikki olemme!
-Vedän syvään henkeä ja lähden kiipeämään peloissani 4-metriä korkeaan teräshyllyyn,nopeasti pääsen hyllyn päälle ja näen muiden asukkaiden tarkkailevan ovea laatikoiden väleistä.Kysyn mieheltä joka pelasti henkeni.
-Kiitos,kun mahdollisesti pelastit henkeni.Mikä sinun nimesi muuten on?
-Ei sillä ole väliä,nyt vaiti!
-Ovi avautuu ja 2 lentäjää astuu varastoon pistoolit kädessään,valot sammuvat ja kukaan ei näe mitään,on täysi hiljaisuus kunnes sitten mies vieressäni kuiskaa hiljaa korvaani.
-Minun nimeni on Mads.
-Minä olen Alan ja kiitos vielä kerran.
-Ei tarvitse kiittää.
-Kyllä täytyy,mitä nuo oikein ovat?Näin ison mustan aluksen hajoavan osiin tai jotain.
-Ne ovat alieneita,tai siis avaruudesta tulevia.
-Uskomatonta,mutta kuinka voit tietää?Tehän olitte kaikki varastossa,kun he saapuivat.
-Me olemme se alus.Kuten sanoin,ei tarvitse kiittää...